Monopolitehdas

Kapitalismi vannoo vapaiden markkinoiden voimaan. Vapailla markkinoilla jokainen voi saavuttaa voiton ja kunniaa, riippumatta siitä, mistä tulee ja mitä elämänsä aikana tekee. Vain taivas on rajana! Pitää vain hieman ottaa itseään niskasta kiinni ja grindata menemään! Kilpailu on kuulemma tervettä ja varmistaa, että markkinat toimivat tehokkaasti, eettisesti, ja ihmisten parhaaksi.

Miksi maailma on sitten pääasiassa muutaman megafirman omistuksessa, ja miksi kukaan ei tee mitään konkreettista asioille kuten nälänhätä, ilmastokriisi, ja muut polttavat aiheet?

Mitä tarkemmin markkinoita tarkastelee, sitä selvemmäksi tulee, että vuosien saatossa kilpailu on itseasiassa vähentynyt. Yritykset kuten Unilever, Nestle, Alphabet, Meta, yms. omistavat ison osan maailman yhtiöistä ja brändeistä, joiden tuotteita ja palveluita ihmiset käyttävät.

Suomessakin entistä useampi ravintola on ketjuravintola, kauppa on järjestään joko K-Kauppa, S-Kauppa, tai L-Kauppa. Itsenäisiä kioskeja ei ole oikeastaan missään, koska R-Kioski on hiljalleen monopolisoinut markkinat.

Kapitalismin ajava voima on pääoman hillitön haaliminen, ja parhaiten sitä haalitaan, kun kilpailijat joko hävitetään markkinoilta, tai ostetaan itselle alihaalintahommiin. Mitä aikaisemmin on aloittanut haalinnan, sitä helpompaa on päästä johtavaan asemaan. Monet kutsuvatkin kapitalismia maailman suurimmaksi pyramidihuijaukseksi.

Vain harvoin on pienempi peluri päässyt huipulle, ja usein se huippukin on vain toiveajattelua, kuten esimerkiksi Woltin kohdalla huomattiin. Iso yritys jossa liikkui paljon rahaa. Lähes monopolisoi Suomen ruokakuljetusmarkkinat nopeasti, levisi ulkomaille, ja uskottiin, että tässähän on suomalainen menestystarina. Ei kestänyt kauaakaan rakettimaista kasvua pandemian takia, ja sitten Wolt ostettiin pois, kasvattamaan jonkun vieläkin isomman ulkomaisen pelurin omistuksia.

Kun yritys pääsee markkinoilla monopoliasemaan, kilpailun tuottama paine katoaa. Paine tehdä asiakkaille parhaat tuotteet ja palvelut. Paine varmistaa, että ei saastuteta luontoa. Paine varmistaa, että työntekijöiden oikeudet ja toiveet toteutuvat.

Monopoleilla on myös suuri vaikutus työvoimaan. Oletetaan, että olet koulutukseltasi ravintolakokki. Oletetaan, että Suomeen muodostuu monopoli, jossa ainoa ravintolavaihtoehto on McRossold’s. Kun etsit töitä, miten työmarkkinat näyttäytyvät sinulle? Monopoliympäristössä sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyt monopolin tehtävän palkkoineen, tai sitten vaihdat alaa. Unohda palkkakilpailutus, etujen vertailu, tai muut asiat joita markkinoidaan työmarkkinoiden ajureina. Monopoli voi yksinkertaisesti päättää, että joko palkka on X tai sitten voit ihan vapaaehtoisesti mennä sinne sillan alle laatikkoon kuolemaan nälkään.

“Mutta meillähän on valtio vahtimassa ettei monopoleja synny!” Niin on. Onneksi. Mutta kun katsellaan sitä kaartia joka on valittu kansaakin edustamaan, niin kuinka moni näistä on isojen yritysten entisiä, nykyisiä, tai tulevia johtohahmoja? Kuinka moni valvontaelinten jäsen on siirtynyt virkaan yritysten johtoportaasta? Kuinka moni nykyinen yrityspomo on istahtanut hyvin lämmitetylle penkille valvontaa suorittavan tahon leivistä? Millaisilla yrityksillä on eniten rahaa käytettävissä päättäjien lobbaamiseen?

Ainoa taho, joka voi valvoa niin yritystoimintaa kuin yritystoiminnanvalvontaa, on kansa itse. Ongelmaksi muodostuu se, miten kansalle saadaan tarpeeksi näkyväksi tämä jatkuva monopolisaatio ja voiman sekä pääoman keskittyminen. Yrityskaupat ovat esimerkiksi asia, joista firmojen johto haluavat samaan aikaan huutaa, mutta kuitenkin olla hiljaa. He haluavat sijoittajien näkevän, miten heidän tulos tulee nousemaan kohisten uuden hankinnan myötä. Mutta samalla he toivovat, että valvontaa toteuttavat tahot eivät liiemmin kiinnostu yrityksen toiminnasta ja markkinoiden kilpailun vähenemisestä.

Vapaana jylläävän kapitalismin vääjäämätön lopputulema on globaali monopolitalous. Ja ilman globaalia painetta toimia oikein, monopoli tulee tekemään kaikkensa, että voi maksimoida tuottonsa, samalla kun se sosialisoi ongelmat kuten työterveysongelmat, ympäristötuhon estäminen, jätteenkäsittelyn hoitaminen, ja kaikki muu työ, jota kilpailulla toimivan vapaan markkinan piti olla hoitamassa kuntoon.